Suomen epidemia 5. elokuuta 2022 Ilkka Rauvola Päivitetty

Sekä positiivisten osuus että jätevedestä mitatun viruksen määrä viittaavat siihen, että BA.5-epidemian huippu on ohitettu. Myös sairaalahoidon huippu on ehkä ohitettu noin viikko sitten.

    Sairaalahoidon määrät eivät ole nousseet 27.7. jälkeen. Vaikka TYKS:n ja KYS:n erityisvastuualueilla määrät kasvavat edelleen, HYKS:n alueella potilasmäärät ovat laskeneet selvästi.

      HYKS erityisvastuualueen potilasmäärä on 16.7. huipun jälkeen vähentynyt 42 prosenttia. Kaikkien Omicron-epidemioiden (BA.1, BA.2 ja BA.5) huiput erottuvat selvästi.

        TYKS erityisvastuualueella potilasmäärät nousevat edelleen nopeasti. Nousu tulee perusterveydenhuollosta eli todennäköisesti vanhimmista ikäryhmistä.

          Sairaalahoidossa olevien määrä suhteessa viikkoa aikaisemmin todettuihin tartuntoihin on noussut koko vuoden ajan. Nyt ollaan korkeammalla kuin Deltan aikana viime syksynä. HYKS (Helsinki) on alimmalla tasolla.

            KYS:n alueella (Kuopio) sairaalahoitoon on BA.5-epidemian aikana joutunut suurempi osuus tartunnan saaneista kuin aikaisempien BA.1 ja BA.2 -epidemioiden aikana. Muualla maassa BA.5 on ollut hieman lievempi. Yleisesti Omicron (BA.1 ... BA.5) on ollut pahempi kuin Delta.

              Asetelma on seuraava: - torjuntatoimet on lopetettu, ja mediassa puhutaan päivittäin siitä että korona on ohi - kansa joko uskoo tai voi olla että kansa onkin luultua fiksumpaa - yrittäjät ovat ne jotka kärsivät tappiot

                TAYS:n alueella sairaalahoidossa olevien määrät ovat nousseet 1.8. saakka. Varsinkin perusterveydenhuolto (eli todennäköisesti vanhukset) on edelleen nousussa.

                  Laumasuojastrategialla ajavilla TAYS (Tampere) ja OYS (Oulu) erityisvastuualueilla potilaita on kaksi kertaa enemmän suhteessa väestöön kuin HUS (Helsinki) alueella. Todennäköisesti myös Long Covid -potilaita on samassa suhteessa. Sairaalat täynnä + AY-ongelmia.

                    Laumasuojastrategia näkyy todennäköisesti myös tässä. Vaikka TAYS:n alueella sairaalahoidossa on kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin HYKS:n alueella, niin tehohoidossa luvut ovat lähes samat. Eli TAYS:n alueella noin puolet vähemmän pääsee tehohoitoon kuin HYKS:n alueella.

                      OYS:n alueella (Oulu) tilanne näyttää samanlaiselta kuin TAYS ja TYKS alueilla (Tampere ja Turku): perusterveydenhuollossa olevien määrät kasvavat edelleen.

                        Tilanne saattaa olla sama kuin Tanskassa, missä yli 60-vuotiaiden ilmaantuvuus kääntyi laskuun vasta viikko muiden ikäryhmien jälkeen. Arvioin että Suomen BA.5-epidemia kulkee noin 1-2 viikkoa Tanskaa jäljessä.

                        Epidemiaa hoidetaan hyvin eri lailla eri erityisvastuualueilla. HYKS (Helsinki) ja KYS (Kuopio) alueilla epidemian ja sairaanhoidon huippu on ollut terävä ja tullut alas nopeasti, kun taas muualla epidemia on jäänyt päälle jopa yli kuukauden ajaksi.

                          Sillä, miten epidemiaa johdetaan, on eroa. TAYS:n ja OYS:n alueilla sama määrä taudin ilmaantuvuutta on Omicronin aikana aiheuttanut 2.7-3.6 kertaa enemmän sairaalahoidossa olevia kuin HYKS erityisvastuualueella. Viivat piirretty maksimipotilasmäärän mukaan.

                            Vaikka todettujen tartuntojen ilmaantuvuus oli kevään aikana selvästi pienempi kuin HYKS:n alueella, - TYKS:n alueella sairaanhoidon ilmaantuvuus pysytteli yli 20:n tasolla 3 viikkoa (15.3.-7.4.) - OYS 4 viikkoa (2.4.-28.4.) - TAYS 7 viikkoa (6.3.-24.4.)

                              Laumasuojastrategia näyttää tältä. Epidemia "polkee paikallaan" eli viiva kulkee pystysuoraan. TYKS:n alueella (Turku) tartuntojen ilmaantuvuus pysyi 2.5 kuukauden ajan lähes paikallaan. Vain sairaanhoidossa olevien määrä nousi. Työkyvyttömyys ja LC näkyvät viiveellä.

                                Laumasuojastrategian vastakohta näyttää tältä. HYKS:n alueen kuvasta ei löydy yhtään pystysuoraa osuutta. Viivat ovat enemmän vaakasuorassa kuin pystysuorassa.

                                  Tässä OYS (Oulu) esimerkki laumasuojastrategian toteutuksesta Omicron BA.1 ja BA.2 epidemioiden aikana viime keväänä. Laumasuojastrategia on helppo tunnistaa: tartuntojen määrä pysyy pitkiä aikoja suhteellisen vakaana korkealla tasolla (punainen alue).

                                    Tässä TAYS (Tampere) esimerkki laumasuojastrategian toteutuksesta viime kevään BA.1 ja BA.2 epidemian aikana. Laumasuojastrategia on helppo tunnistaa pystysuoraan nousevasta viivasta.

                                      Ja mitä enemmän potilaita on, sitä huonompaa hoitoa heille on tarjota. OYS:n alueella on koko vuoden ajan hoidettu selvästi suurempi osa perysterveydenhuollossa, kun HYKS:n alueella on päässyt erikoissairaanhoitoon ja teholle selvästi helpommin.

                                        Hoidon laatu riippuu myös variantista. Tästä kuvasta näkyy myös, miten BA.5 variantti on ollut keskimäärin helpompi hoitaa verrattuna BA.1 ja BA.2 variantteihin. Sairaanhoitopiirien erot ovat kuitenkin säilyneet koko ajan: toisilla alueilla vain hoidetaan ihmisiä paremmin.

                                          Seuraavat epidemiat ovat BA.4.6 ja BA.2.75, tässä järjestyksessä (ja tämän hetken tilanne joka voi muuttua).

                                            Näillä kahdella variantilla (BA.4.6 ja BA.2.75) on selkeä kasvuetu muihin variantteihin nähden.

                                              BA:5-variantin aikana alueiden erot ovat säilyneet: HYKS (Helsinki) erityisvastuualueella saa selvästi parempaa sairaalahoitoa kuin OYS:n (Oulu) alueella. Suomen nuorimmat ihmiset löytyvät Pohjois-Pohjanmaalta.

                                                Jaa sosiaalisessa mediassa

                                                Arkisto

                                                elokuu 2022