Suomen epidemia 15. marraskuuta 2021 Ilkka Rauvola Päivitetty

Sairaanhoidossa olevien määrä kasvaa jyrkästi. Sairaanhoidon määrä suhteessa väestöön nousee nopeimmin OYS erityisvastuualueella (Oulu). Tällä kasvuvauhdilla sairaanhoidon koko epidemian huippu (313) ohitetaan tämän viikon torstaina (18.11.).

    Sairaanhoidon määrä suhteessa väestöön nousee voimakkaasti OYS (Oulu), HYKS (Helsinki) ja KYS (Kuopio) erityisvastuualueilla. OYS erityisvastuualueella potilasmäärä nousi koko epidemian korkeimmalle tasolle.

      Sairaanhoidon ilmaantuvuuden nousu OYS (Oulu) erityisvastuualueella näkyy tässä. Sairaanhoidossa olevien määrä suhteessa väestöön nousi koko epidemian korkeimmalle tasolle, ja on selvästi korkeampi kuin koko maan taso.

        OYS eritysivastuualueen osuus sairaanhoidon ilmaantuvuuden noususta viimeisen kuukauden aikana on noussut 60 prosenttiin.

          Käytännössä koko 27.10. alkanut sairaanhoidon kasvu tulee erikoissairaanhoidosta. Vuodeosastohoito on 3.11. maksimin alapuolella, ja tehohoidon määrä on noussut vain vähän.

            Sairaanhoidon 27.10. minimi saavutettiin noin viikko sen jälkeen, kun arvioitu todellisten tartuntojen määrä saavutti miniminsä noin 20.10.-23.10. eli Uudenmaan koulujen syyslomien päättyessä. Sairaanhoidon kasvu on ollut voimakasta koulujen syyslomien päätyttyä.

              Vuosi sitten oli sama juttu. Silloinkin sairaanhoidossa olevien määrä rupesi yhtäkkiä vähenemään koulujen syyslomien aikana, ja saavutti miniminsä kolme päivää myöhemmin (30.10.) kuin tänä vuonna (27.10.).

                Viime perjantaina THL jätti luvut ilmoittamatta, joten tänään THL ilmoitti 3166 tartuntaa. Viive on viime torstain jälken kasvanut 144 tartunnalla (esim. Pirkanmaalla on ollut ennätysmäärä tartuntoja). Yhteensä 828 per päivä.

                  Tartuntojen kasvun eksponentiaalinen luonne rupeaa näkymään. Kasvuprosentit pysyvät entisellä 2.5-3.5 prosentin tasolla, mutta tartuntojen määrän muutos suurenee koko ajan enemmän ja enemmän.

                    Tartuntojen eksponentiaalisen kasvun vaikutus näkyy vielä paremmin tässä kuvassa. Kasvuprosentti (sininen) on alempana kuin aikaisemmin, mutta kun tartuntoja on valmiiksi paljon, tartuntojen lisäys (vaaleanpunainen) nousee yhä nopeammin.

                      Se on tämä tartuntojen määrän lisäys (vaaleanpunainen viiva) joka jossain vaiheessa saa sairaanhoidon polvilleen. Syy on se, että sairaalaan joutuvien määrä on suoraan verrannollinen tartuntojen määrään.

                        Suomen epidemian tartuntojen määrä on nyt 1.4-kertainen viime maaliskuun huipputasoon verrattuna. Uusien tartuntojen viikoittainen määrä (vaaleanpunainen) ohittaa heinäkuun huipun nykyisellä vauhdilla huomenna.

                          Sairaanhoidon potilasmäärien sekä positiivisten osuuden avulla arvioitu todellisten tartuntojan määrä on nyt noussut noin neljä kertaa korkemmalle kuin 27.8., jolloin testausta ruvettiin vähentämään.

                            Tässä nykyiseen tartuntojen kasvuun, sairaanhoidossa olevien määriin ja positiivisten osuuteen perustuvat skenaariot vaalipäivän 23.1. tartunnoiksi. Perusoletuksena on, että nykyinen tartuntojen eksponentiaalinen kasvu jatkuu, kunnes rajoitukset tai toimenpiteet muuttuvat.

                              Tässä skenaariot vaalipäivän 23.1. tartuntojen määriksi normaalissa mittakaavassa. Oletuksena on, että tämänhetkinen tartuntojen kasvu jatkuu. Skenaario 2:n mukaan todettuja tartuntoja noin 3100 ja 27.8. tilannetta vastaavia tartuntoja noin 8000 päivässä.

                                Sairaanhoidossa olevien määrä on pysytellyt puolitoista kuukautta samalla tasolla. Suhdeluku on 2.5-kertaistunut sen jälkeen kun testausta alettiin vähentämään. Sairaanhoidossa olevien määrä tulee todennäköisesti seuraamaan tartuntojen määrää, kunnes testausta lisätään.

                                  Vaalipäivänä 23.1.2021 on näiden skenaarioiden mukaan 2.6 - 7.1 kertaa nykyinen määrä potilaita sairaalassa, eli 293 x (2.6...7.1) = 762...2100, keskimmäisen skenaarion mukaan 1160.

                                    Neljä viikkoa sitten Pohjois-Pohjanmaan ilmaantuvuus oli selvästi koko maan tason alapuolella. 20.10. alkanut nousu on ollut nopea. Aikavälillä 20.10.-12.11. Pohjois-Pohjanmaan ilmaantuvuus on kasvanut yli 2x nopeammin kuin HUS:n alueen ilmaantuvuus (3.8x/kk vs. 1.6x/kk).

                                      Pohjois-Pohjanmaalla ilmaantuvuus on useissa kunnissa noussut selvästi korkeammalle kuin Oulussa. Useissa kunnissa tilanne on myös selvästi parantunut (vihreät). Ryhdytty itsenäiseen taisteluun koronaa vastaan?

                                        Oulun ylivoima Pohjois-Pohjanmaan tartunnoissa näkyy tässä. Veikkaan että Oulusta tartunnat ovat levinneet muualle Pohjois-Pohjanmaalle.

                                          Korona on alkanut leviämään nopeasti myös Varsinais-Suomessa, missä kasvu 31.10. jälkeen on ollut 6.9x kuukaudessa eli 3.7x niin nopeaa kuin HUS:n alueella (1.84x kuukaudessa).

                                            Varsinais-Suomi on hyvä esimerkki siitä, mitä nyt tapahtuu: ilmaantuvuus on ruvennut leviämään kuntiin. Kuten Pohjois-Pohjanmaalla, useat kunnat ovat onnistuneet taistelemaan viimeisen kahden viikon tartunnat lähes nollaan (iso vaaleanvihreä alue).

                                              Mutta kuten Pohjois-Pohjanmaalla koronan vastainen taistelu alkaa Oulusta, niin Varsinais-Suomessa se alkaa Turusta, missä ylivoimaisesti suurin osa viimeisen kahden viikon uusista tartunnoista on ollut.

                                                Niiden kuntien määrä, joissa on tartuntoja, ei ole juuri muuttunut marraskuun aikana. Voimakas tartuntojen kasvu marraskuussa on tullut siitä, että tartuntojen määrä kasvaa suurimmissa kaupungeissa.

                                                  Suomen epidemia on koululaisten epidemia. Vaikka alle 12-vuotiaiden testaus lopetettiin käytännössä kokonaan muun muassa Keski-Suomessa, niin siitä huolimatta 5-14 -vuotiaat peittoavat kaikki muut ikäryhmät. Heistä suurin osa on rokottamattomia.

                                                    Vaikka 5-9 -vuotiailla on ylivoimaisesti suurin ilmaantuvuus koko maassa, niin siitä huolimatta THL ei ole vielä päättänyt 5-11 -vuotiaiden rokotuksista. On mielenkiintoista seurata, mitä THL ja STM sanovat ja tekevät sen jälkeen, kun EMA hyväksyy 5-11 -vuotiaiden rokotteen.

                                                      Kuvassa oleva valkoinen alue johtuu siitä, että 5-vuotisikäryhmien raportointi THL:n tietokannassa ei toiminut kyseisellä aikavälillä. (Koulujen syyslomat olivat samaan aikaan). Kuvassa näkyvät luvut ovat oikein.

                                                        Myös HUS:n alueella leviävä epidemia on koululaisten epidemia. Kaikkein suurin ilmaantuvuus on 5-9 -vuotiailla, jotka ovat täysin rokottamattomia: aikavälillä 6.11.-15.11. ilmaantuvuus on kasvanut 9.1 prosenttia päivässä = 14x kuukaudessa.

                                                          Varsinais-Suomessa koululaisten ilmaantuvuuden nopea nousu on saatu taittumaan. Maskisuosituksia on tiukennettu. (Ja mitä muuta on tehty?)

                                                            Pohjois-Pohjanmaalla sen sijaan koululaisten saamien tartuntojen määrä on voimakkaassa kasvussa. 10-14 -vuotiaiden ilmaantuvuus on 10.11. jälkeen kasvanut 9.1 prosenttia päivässä = 15x kuukaudessa eli samaa vauhtia kuin HUS:n 5-9 -vuotiailla.

                                                              Tässä Pohjoismaiden ja Baltian maiden ilmaantuvuus. Mukana myös Itävalta ja Sveitsi. Baltian maiden tilanne on jo paranemassa.

                                                                Jaa sosiaalisessa mediassa

                                                                Arkisto