Suomen epidemia 8. heinäkuuta 2021 Ilkka Rauvola Päivitetty

Tänään tuli niin paljon tartuntoja, että kasvun hidastuminen pysähtyi. Tilanne on huonoin Päijät-Hämeessä, missä ilmaantuvuus on ohittanut vapun jälkeisen tason ja lähestyy maaliskuun huippua.

Tänään THL ilmoitti 300 tartuntaa, poisti 2, ja tunnettu raportoinnin viive kasvoi 23 tartunnalla. Muuttumattomalla viiveellä laskettu uusien tartuntojen määrä = 300+2+23=325 (punainen viiva). Päiväkohtainen kasvu oli positiivinen (sininen viiva).

Päijät-Hämeessä ilmaantuvuus on 16.6. tapahtuneen käänteen jälkeen noussut keskimäärin 9.4 prosenttia päivässä, eli nykyisellä vauhdilla tartuntojen määrä 15-kertaistuu kuukaudessa. Kuluneen 3 viikon aikana tartuntojen määrä on 6.6-kertaistunut.

Vaikka ilmaantuvuus kasvaa nopeasti, niin Päijät-Hämeessä ei testata tarpeeksi. Tulos: positiivisten osuus on nyt noussut kaksi kertaa niin korkealle kuin koko maassa (ja 2 kertaa niin korkealle kuin Uudellamaalla tai Varsinais-Suomessa, joissa on myös paljon tartuntoja).

Päijät-Hämeessä testataan viisi kertaa vähemmän suhteessa västöön kuin parhaissa sairaanhoitopiireissä. Testien määrä ei ole yltänyt edes vapun jälkeiselle tasolle, vaikka epidemia pahenee vauhdilla.

Päijät-Hämeessä avainasemassa on Lahti. Siellä ilmaantuvuus on kolminkertaistunut viimeisen 9 päivän aikana. Pääosassa ovat 20-30 -vuotiaat. Aikavälillä 29.6.-8.7 kasvuvauhti on ollut 14.7 prosenttia päivässä eli tällä vauhdilla 61x kuukaudessa.

Ilmaantuvuus on noussut eniten 20-39 -vuotiaiden keskuudessa. Tässä ikäryhmässä ilmaantuvuus lähenee maaliskuun huipputasoa. Ilmaantuvuus nousee hieman hitaammin myös muissa alle 60-vuotiaiden ikäryhmissä. Yli 60-vuotiaat ovat säästyneet tartunnoilta melko hyvin.

Päijät-Hämeessä suurin ilmaantuvuuden nousu on tapahtunut 20-24 -vuotiaiden ikäryhmässä. Nousu alkoi 1.7. eli 6 päivää juhannuksen ja Himoksen (25.6.) jälkeen.

Uusi variantti = uusi aalto. Epidemia on selkeästi jakautunut aaltoihin, joista kukin on tähän mennessä käyttäytynyt perinteisen epidemian tavoin (eli Gompertz-mallinnus on toiminut). Vain eri varianttien hidastuvuudessa on ollut eroja.

Päättelen: ei ole olemassa mitään kausivaihtelua. Ihan sama, onko kesä vai talvi, jos uusi variantti tulee. Rajoitukset ja esimerkiksi koulujen lomat vaikuttavat kunkin aallon hidastuvuuteen.

Toisesta aallosta lähtien variantit ovat olleet koko ajan nopeampia leviämään, tartuntojen määrä on kasvanut, ja samalla epidemian kasvu on hidastunut koko ajan nopeammin.

Maan sairaanhoitopiirit ovat jakautuneet kahteen luokkaan: niihin, joissa osataan toimia omatoimisesti (kuten Vaasa ja Kainuu), ja niihin, joissa jäädään odottamaan että joku muu tekee jotain.

Jaa sosiaalisessa mediassa

Arkisto