Suomen epidemia 12. toukokuuta 2022
Ilkka Rauvola
Positiivisten osuus on selkeässä laskussa maliskuun BA.2 huipun (22.3.) jälkeen. Taso on kuitenkin edelleen korkeammalla kuin BA.1-epidemian 1. huipun kohdalla (6.1.2022).
THL:n viikko sitten julkaisemat 10.000 vanhaa tartuntaa nostavat useiden sairaanhoitopiirien positiivisten osuutta. Luvut ovat ilmoitettuja eli ne näkyvät 5.5. kohdalla, vaikka tartunnat olivat huhtikuussa. Käyrät tulevat todennäköisesti korjautumaan takaisin alaspäin.
Positiivisten osuuden lasku on ruvennut hidastumaan niissä sairaanhoitopiireissä, jotka ilmoittavat tartuntojen ja testien määrät. (Yksityisten tekemät testit puuttuvat, mutta tartunnat ovat mukana.)
Etelä-Afrikassa BA.4/BA.5 aallon positiivisten osuuden nousu on ruvennut hidastumaan.
Korona tulee kalliiksi Suomelle. Julkisen terveydenhuollon annualisoitu käyntien määrä on tänä vuonna 57 prosenttia suurempi kuin vuosien 2018-2019 keskiarvo. Kolme neljäsosaa (74.5%) tästä noususta on tapahtunut muualla kuin varsinaisen koronan hoidossa.
Tässä linkki. Poista ensin välilyönnit (2).
THL:n laumasuojastrategialla on hintansa. Väitän: käyntien lisäys (4.5 miljoonaa käyntiä vuonna 2021 ja 8.0 miljoonaa käyntiä 2022 nykyisellä vauhdilla) ei johdu kuolemista eikä edes sairaanhoidosta, vaan on suorassa yhteydessä tartuntojen määrään.
Covid-19 will be expensive for Finland. The annualised number of visits to public health care this year is 57 percent higher than the average for 2018-2019. Three-quarters (74.5%) of this increase has occurred outside the treatment of Covid-19.
Suurin osa (3/4) koronan aiheuttamasta avoterveydenhuollon rasituksen noususta on tapahtunut koronakoodien (U00..U99) ulkopuolella. Korona on todennäköisesti johtanut samanlaiseen nousuun myös sairaanhoidossa ja ylikuolemissa.
Johtopäätös: korona nostaa terveydenhuollon kustannuksia laajalla rintamalla. Todennäköisesti ainoa tehokas tapa vähentää terveydenhuollon kustannuksia on vähentää tartuntojen määrää väestössä.
Korona on johtanut niin laajaan terveydenhuollon käyntien (kaikki taudit), sairaanhoidon ja kuolemien määrän kasvuun, ettei koronalukujen piilottaminenkaan auta enää. Ongelma on paljon isompi.
Covid-19 vaikuttaa erittäin laajalla rintamalla. Varsinainen Covid-19 on vain pieni osa terveydenhuollon käyntimäärän noususta. Ylivoimaisesti suurin terveydenhuollon kohonneesta tarpeesta tulee muualta. Joku voi tietysti vielä yrittää sanoa että "ei johdu koronasta".
Covid-19 acts on a very broad front. The actual C19 is just a small part of the increase in public healthcare visits. By far the largest increase in the need for public healthcare comes from elsewhere. One can, of course, still try to argue that "it is not due to the C19."
Yhdysvalloissa pediatrit ovat vahvasti suosittamassa alle 5-vuotiaiden lasten rokottamista. Suomessa en ole nähnyt vielä mitään keskustelua asiasta.
Ongelma ei ole enää vain koronaan kuolleet, koronan vuoksi sairaalaan joutuneet ja koronatartunnan saaneet. Väitän: koronan jälkivaikutukset ovat nostaneet avoterveydenhuollon tarpeen yli 1.5-kertaiseksi. Ei ihme että hoitajat lakkoilevat juuri nyt.
Koronan vaikutus muuhun avoterveydenhuoltoon on noin kolme kertaa niin suuri kuin sen välitön vaikutus. Tässä on THL:n todellinen haaste - saada lähes kaikilla rintamilla tapahtuva massiivinen terveydenhoidon tarpeen nousu aisoihin.
THL voisi aloittaa esimerkiksi lapsista. Lasten sairastaman koronan yhteys vakavaan hepatiittiin on nyt osoitettu. "Omicron-variantin (B.1.1.529) suuri väestötaakka liittyy tuntemattoman etiologian vakavan hepatiitin ilmaantumiseen lapsilla."
Väittelyn kohteena oleva lasten vakava hepatiitti on vain jäävuoren huippu. 25-49 -vuotiailla toksisten maksatulehdusten vuoksi tehtyjen lääkärikäyntien määrä on koronan aikana 7-kertaistunut. Julkinen sairaanhoito, koodi K71.
25-49 -vuotiaiden kaikkien eri maksasairauksien vuoksi tehtyjen julkisen sairaanhoidon käyntien määrä on koronan myötä 2130/574 = 3.7-kertaistunut. Koodit K71...K77. Linkki on sama kuin yllä (6/x).
15-24 -vuotiailla kaikkien eri maksasairauksien vuoksi tehtyjen julkisen sairaanhoidon käyntien määrä on koronan myötä 2.7-kertaistunut vuosien 2018-2019 keskiarvoon verrattuna. Koodit K72...K77.
Ongelma näyttää olevan vielä paljon laajempi: maksan sairaudet ovat häviävän pieni osa koko terveydenhoidon tarpeen noususta. Kun Covid-19 jätetään pois luvuista, niin 15-24 -vuotiaiden sairaalakäyntien määrä on lähes kaksinkertaistunut epidemian aikana.
Ongelma on koko terveydenhoidon laajuinen ja koskee kaikkia ikäryhmiä. Terveydenhoidon tarve nousee massiivista vauhtia pääasiassa *koronan ulkopuolella*. Terveydenhoidon koko nousu tulee alle 50-vuotiaista, joiden rokotukset de facto lopetettiin helmikuun alussa.
Terveydenhoidon tarve (= käynnit) on noussut 40.9 prosenttia vuosien 2018-2019 keskiarvoon verrattuna. Nousu on olennaisesti kiihtynyt tämän vuoden aikana. Tänä vuonna 71.9 prosenttia noususta on tapahtunut muilla koodeilla kuin korona (esim. maksasairaudet).
Terveydenhoidon tarpeen nousu tulee kokonaisuudessaan alle 50-vuotiaista, joiden rokotukset käytännössä lopetettiin helmikuussa. Nämä verrattain nuoret potilaat tulevat ehkä rasittamaan terveydenhoitoa vielä pitkään.
Tästä näkyy hyvin, miten terveydenhoidon tarpeen nousu tulee kokonaisuudessaan alle 50-vuotiaista. Varsinkin yli 70-vuotiaiden käynnit ovat vähentyneet selvästi. Näissä luvuissa (24/x ja 25/x) on Covid-19 mukana.
On esitetty arvioita, että osa sairaanhoidon tarpeesta johtuisi siitä, että patoutunut terveydenhoidon kysyntä olisi nyt purkautumassa. Numeroiden valossa näyttää siltä, että jonot purkautuivat jo 2021 (rokotusten myötä). Mitään patoutunutta kysyntää ei enää ole.
Kuvassa näkyy myös selvästi, miten Covid-19 tartuntojen määrä ja muiden syiden (kuin Covid-19) takia terveydenhoitoon hakeutuneiden käyntien määrän lisäys 2018-2019 tasoon verrattuna kulkevat käsi kädessä. Lasketaan seuraavaksi korrelaatio.
Tulos: koronatartuntojen ja muista kuin koronasta johtuvista syistä tehtyjen terveydenhoidon käyntien lisäyksen (2018-2019 tasoon verrattuna) välillä on erittäin vahva 99.2 prosentin korrelaatio.
Koronatartunnoilla on itse asiassa vahvempi korrelaatio sellaisten käyntien lisäyksen kanssa, jotka eivät liity koronaan, kuin koronaan liittyvien käyntien lisäyksen kanssa. (!) Kyseessä on siis käyntien määrän lisäys 2018-2019 perustasoon verrattuna.
Katsotaan seuraavaksi, missä sairauksien pääryhmissä nousu on tapahtunut. Korrelaatio Covid-19 tartuntojen kanssa siis 99.2 prosenttia. Tästä huomaa, että lasten hepatiitti on vain pieni osa huomattavasti isommasta kokonaisuudesta.
Tässä on yleiskuva, jossa ovat mukana kaikki eri ikäryhmät nuorista vanhoihin. Suurin ikäryhmä on 25-49 -vuotiaat. Seitsemässä (7) pääryhmässä koronaepidemian aikana tapahtunut nousu on ollut ainakin 100 prosenttia. Tässä ovat siis mukana vain muut syyt kuin Covid-19.
Paljon kiitoksia palautteesta. Tässä käynnit lääkärillä (kaikki ikäryhmät). Määrät ovat 2.5-kertaistuneet lähtötasoon (2018-2019) verrattuna.
Korjaus: tulkitsen että termi "käyntisyyt" (reasons for visits) tarkoittaa yhtä tai useampaa syytä terveydenhoidon käyntiin. Kaikissa kuvissa 5/x..32/x on kyse näistä käyntisyistä eikä käyntien lukumääristä. Kiitos @heikkor palautteesta. Tässä korjattu versio (32/x).
Tässä yhteenveto käyntisyiden (reasons for visits) prosentuaalisesta kasvusta vuonna 2022e (nykyisellä kasvuvauhdilla) verrattuna lähtötilanteeseen (2018-2019 keskiarvo) eri ikäryhmissä. Kaikkien käyntisyiden kasvu on 57 prosenttia.
Nämä kuvat tallentuvat tietokoneelle (lähes) alkuperäisellä laadulla kun right-klikkaa ja tallentaa koneelle. Biteistä hävisi vain 1/3 (aika hyvin twitteriltä). Eli kaikki yksityiskohdatkin näkyvät.
Tässä yhteenveto 0-vuotiaiden käyntisyiden muutoksista (2022e vs. 2018-2019 keskiarvo). Useassa sairauksien ryhmässä käyntisyiden määrä on vähintään kaksinkertaistunut. Ruoansulatuselinten sairauksissa (K00...K93) kasvu on ollut suurinta (4.9x).
Katsotaan vähän Avohilmon datan laatua. Tietokantaan on lisätty uusia yrityksiä jne. noin vuodesta 2017 lähtien. Käyntejä on THL:n mukaan nyt noin 64 miljoonaa vuodessa eli 11.6 / henkilö / vuosi.
Raportoitujen työterveyden / yksityisten toimijoiden käyntien määrä on noussut noin 28 prosenttiin kaikista käynneistä. Uudenmaan osuus on nyt noin 64 prosenttia. Suurin nousu raportoinnissa oli vuonna 2021. Veikkaan että muun Suomen luvut nousevat tästä vielä.
"hoiva"kodeista ei pahemmin käydä lääkärissä. Merkittävä osa vuoden 2021 noususta tuli yksityisistä + työterveydestä. Julkisen puolen käynnit kasvoivat 31.1 prosenttia vuonna 2021.
Vuonna 2022 kaikkien käyntien run rate on pysynyt paikallaan, ja julkisen puolen hieman laskenut viime vuoteen verrattuna. Käyntisyiden määrä (kuvat 5/x..36/x) on kuitenkin voimakkaassa nousussa.
Jatketaan 0-vuotiaiden parissa. Ruoansulatuselimistön sairauksiin liittyvien *lääkäri* käyntien syiden määrä on 5.3-kertaistunut vuosien 2018-2019 keskiarvoon verrattuna, eli vielä nopeammin kuin kaikkien käyntisyiden (36/x).
Nousu voi johtua myös siitä, että yksityisen puolen tietoja on otettu mukaan tietokantaan 2017-2022. Mutta 2022e käyntisyiden määrä (lääkärikäynnit) on 55 prosenttia korkeampi kuin 2021.