Suomen epidemia 12. marraskuuta 2021 Ilkka Rauvola Päivitetty

Sairaanhoidossa olevien määrä kasvaa edelleen. Nopeimmin kasvaa vakavasti sairaiden määrä (teho-osasto ja erikoissairaanhoito). Tänään THL ei julkaissut tartuntojen määriä.

Vakavasti sairaiden määrän kasvu on kiihtynyt (punainen viiva). Kasvu on 4.11. jälkeen ollut keskimäärin 4.2 prosenttia päivässä = 3.4x kuukaudessa. Sen sijaan vuodeosastohoidon määrä laskee.

HYKS erityisvastuualueella potilasmäärä kasvoi selvästi. OYS (Oulu) on pysynyt viime päivät paikallaan, ja TAYS (Tampere) sekä TYKS (Turku) ovat laskussa. KYS (Kuopio) nousee.

HYKS erityisvastuualueen (Helsinki) lukuja on todennäköisesti nostanut HUS:n alueella oleva vuodeosastojen sairaalaepidemia. Hoidossa olevien määrä on kasvanut myös teho-osastolla ja erikoissairaanhoidossa.

KYS erityisvastuualueella (Kuopio) vakavasti sairaiden määrä lähestyy koko epidemian korkeinta tasoa (25/31.3.2021). Viimeisen 8 päivän aikana kasvu on ollut 11 prosenttia päivässä = 22x kuukaudessa.

Sairaanhoidossa olevien määrä kasvaa tällä hetkellä nopeimmin KYS erityisvastuualueella (Kuopio). TYKS (Turku) ja TAYS (Tampere) erityisvastuualueilla määrät laskevat.

Ministeriön julkistamat uudet ohjeet viittaavat siihen, että Suomessa yritetään siirtyä pandemiasta endemiaan.

Uudet ohjeet leviämisvaiheesta ovat kuin suoraan WEF:n julkaisemasta endemiastrategiasta. Pandemiasta on tarkoitus siirtyä "normaalitilaan" missä virus saa levitä väestön keskuudessa, ja (vain) pahimmat alueet hoidetaan.

Endemiasta oli puhetta STM/THL tilannekatsauksessa viikko sitten (4.11.). Edessä on kivinen tie.

Kuolemat hyväksytään. Tai sitten ei hyväksytä. Veikkaan että Suomessa alkaa kohta samanlainen keskustelu kuolemista kuin Englannissa pari kuukautta sitten.

Tämä saattaa olla edessä Suomessakin: kuolemien määrä voi viisinkertaistua nykyisestä, kun pandemian torjuntaa vielä selvästi vähennetään tältä nykyiseltäkin tasolta.

Näen tämä runsaan puheen 80 prosentin rokotuskattavuudesta nimenomaan tämän mahdollisen endemiastrategian valossa. Ei haittaa, vaikka kyse on vain yli 12-vuotiaista ja että rokotteet vanhenevat toisesta päästä.

Endemia on hätäjarrun vastakohta. Johtopäätös: nyt ei kannata olla sinisilmäinen ja luulla, että noin vain otetaan hätäjarru käyttöön. Voi käydä niin ettei oteta.

Jos täällä yritetään nyt endemiaa, niin tilanne on valmiiksi huono: 1) taudin leviämistä ei olla saatu hallintaan 2) sairaanhoidon määrä lähestyy huipputasoja 3) vanhusten 3. rokotukset laahaa pahasti jäljessä (tai sitten niitä ei haluta antaa)

Yhteenveto: on ollut väärä päätös pohjustaa endemiaan siirtymistä Nyt saa elää -strategialla. Olisi pitänyt valmistautua. Jos nyt lähdetään kohti endemiaa, nykyiset kuolleiden, sairaanhoidossa olevien ja tartuntojen määrät saattavat moninkertaistua.

Näissä 3. rokotusten kuvissa oli virhe, jonka tuloksena annettujen 3. rokotusten määriä vertailtiin niihin, joilla 1. tai 2. rokotuksesta oli kulunut yli 6 kuukautta. Tässä on verrattu vain niihin, joilla 2. rokotuksesta on kulunut yli 6 kuukautta.

Kuvassa näkyy hyvin, miten 70-79 -vuotiaita on rokotettu jopa etuajassa, ja 60-64 -vuotiaista on rokotettu noin 80 prosenttia kaikista niiistä, joiden 2. rokotuksesta on kulunut yli 6 kuukautta. Se on hyvin.

75-79 -vuotiaiden osuus nousi sataan prosenttiin lokakuun alussa, mutta on sen jälkeen pudonnut niin, että nyt on rokotettu 52 prosenttia niistä, joilla 2. rokotuksesta on kulunut vähintään 6 kuukautta.

Yli 80-vuotiaiden rokotukset alkoivat ripeästi, mutta sen jälkeen tahti on hiipunut. Nyt rokotetaan noin 1/3 niistä, joilla 2. rokotuksesta on kulunut yli 6 kuukautta, ja suhdeluku on pienentynyt.

Tässä niiden ihmisten määrä ikäluokittain, joilla on kulunut vähintään 6 kuukautta toisen rokotteen saamisesta. Yhteensä 246000 (12.11.), ja joka päivä tulee noin 9000 lisää (ja sekin määrä kasvaa nopeasti). Maksimitaso saavutetaan tammikuussa.

Näyttää siltä, että meille ajetaan endemiaa hallinnollisella päätöksellä. Jos epidemian torjunnasta de facto nyt luovutaan, niin kuolemien, sairaanhoidossa olevien ja tartuntojen määrä voi tästä vielä moninkertaistua.

Ihmettelen sitä, ettei näin olennaisesta asiasta (= endemiaan siirtymisestä) ole syntynyt mitään keskustelua esim. eduskunnassa. Nyt saa elää -strategian jäljiltä olemme valmistautumattomia.

Tässä 3. rokotusten yleistilanne yli 60-vuotiaiden osalta. Suomessa 33 prosenttia niistä uusista yli 60-vuotiaista, joilla on yli 6 kuukautta 2. rokotuksesta, on saanut 3. rokotuksen viimeisen kahden viikon aikana. Tilanne on huonoin yli 80-vuotiaiden keskuudessa.

Suomessa rokotetaan 3. kertaan tällä hetkellä joka neljäs yli 80-vuotias (keltainen viiva). Rokotusten määrä (punainen) on noussut jonkin verran, mutta niiden yli 80-vuotiaiden määrä, joilla 2. rokote on vanhentunut, nousee 4 kertaa nopeammin (tummansininen viiva).

Ahvenanmaa ja Lappi ovat olleet nopeimpia rokottamaan yli 60-vuotiaita. Vaikka Pohjois-Pohjanmaalla ja Kymenlaaksossa on pahat epidemiat, niin siitä huolimatta yli 60-vuotiaista on saatu 2 kuukaudessa rokotettua alle kaksi prosenttia.

Useat niistä sairaanhoitopiireistä, jotka ovat rokottaneet yli 60-vuotiaista vähiten kolmanteen kertaan, ovat viime aikoina olleet otsikoissa pahojen epidemioiden vuoksi. Sairaanhoitopiireissä on eroja.

3. rokotuksia annetaan nyt eniten. Muutos on tapahtunut eilen 12.11., kun 3. annoksen määrät ohittivat 2. annoksen määrät. Nopea 3. annoksen määrien nousu on alkanut 8.11, ja jos nousu jatkuu, rokotusten kokonaismäärät lähtevät kasvuun 2.5 kuukautta kestäneen laskun jälkeen.

Kolmannen rokotuksen määrien nousu on tapahtunut ennen kaikkea yli 80-vuotiaiden keskuudessa. Toisella sijalla ovat 75-79 -vuotiaat.

3. rokotusten nousu näkyy sairaanhoitopiirien luvuissa. Tässä ne piirit, jotka ovat rokottaneet keskiarvoa nopeammin. Ahvenanmaa on nyt rokottanut 19 prosenttia yli 60-vuotiaistaan kolmanteen kertaan, eli noin neljä kertaa nopeammin kuin Suomessa keskimäärin.

Vähiten ovat yli 60-vuotiaita rokottaneet Kymenlaakso ja Pohjois-Pohjanmaa. Kymenlaaksossa, toisin kuin muualla Suomessa, 3. rokotuksen määrien kasvu ei ole viimeisen viikon aikana paljoa muuttunut.

Vajaassa kahdessa kuukaudessa (eli 55 päivässä) on Kymenlaaksossa saatu rokotettua 2.09 prosenttia yli 60-vuotiaista. Kaikki Kymenlaakson yli 60-vuotiaat on saatu rokotettua 55/0.0209 = 2631 = 7 vuoden kuluttua.

Pohjois-Pohjanmaalla yli 60-vuotiaiden 3. rokotusten vauhti on hieman kiihtynyt. Kahden viimeisen päivän perusteella kaikki Pohjois-Pohjanmaan yli 60-vuotiaat on saatu rokotettua (13.11. - 11.11.)/(0.0209-0.0180) = 370 = vuoden kulutttua. #endemia

Mutta vaikka 3. rokotusten määrät ovat kasvaneet, niin ongelma on siinä, että niitä, joilla 2. rokotuksen antamisesta on kulunut yli 6 kuukautta, tulee koko ajan enemmän ja enemmän. Seuraus: rokotusten viiveessä (harmaa viiva) ei näy minkäänlaista paranemista.

3. rokotuksen on voinut saada 160000 yli 60-vuotiasta, ja heistä on rokotettu 79000, eli 49%. Viimeisen viikon aikana vain 50% uusista yli 60-vuotiaista on rokotettu (keltainen). Tulos: rokottamatta olevien yli 60-vuotiaiden määrä kasvaa koko ajan (harmaa viiva).

Efektiivinen rotekattavuus laskee edelleen. Jotta 3. rokotukset pysäyttäisivät laskun, niin määrien pitäisi olla 1.14/0.54 = 2.1 kertaa korkeammat kuin nyt.

Se, mitä 3. rokotuksilla ollaan tähän mennessä saatu Suomessa aikaan, on se että yli 80-vuotiaiden efektiivisen rokotuskattavuuden alamäki on saatu pysäytettyä. Ei kuitenkaan vielä juuri nostettua.

Tässä esimerkkiä muulle Suomelle. Ahvenanmaalla efektiivinen rokotekattavuus on saatu 3. annosten avulla nousemaan koko epidemian korkeimmalle tasolle. Efektiivinen rokotuskattavuus nousee 1.58 prosenttiyksikköä viikossa (punainen viiva).

Ahvenanmaalla yli 80-vuotiaiden efektiivinen rokotuskattavuus on saatu ripeiden 3. rokotusten avulla jo lähelle 2. rokotusten avulla aikaansaatua tasoa, eli 2. rokotukset eivät ole menneet hukkaan.

Myös Lappi pitää huolta yli 80-vuotiaistaan: efektiivinen rokotuskattavuus on jyrkässä nousussa.

Uskomatonta. Lapissa 3. rokotukset ovat alkaneet niin ripeästi, että koko väestön efektiivinen rokotuskattavuus on noussut koko ajan. Nousuvauhti on 1.19 prosenttiyksikköä viikossa.

Lapissa 18.5 prosenttia yli 60-vuotiaista on nyt voinut saada rokotuksen. Heistä 58 prosenttia on rokotettu. Nyt rokotetaan 25 prosenttia nopeammin (keltainen viiva) kuin uusia ihmisiä tulee 3. rokotusten piiriin, ja viive pienenee (harmaa viiva).

Kun valmistaudutaan siirtymään epidemian hallinnasta endemiaan, missä virus saa käytännössä levitä väestön keskuudessa ja vain suurimmat pesäkkeet (= uudet leviämisalueet) hoidetaan, niin sairaanhoitopiirien välille rupeaa syntymään eroja siinä, miten väestöä hoidetaan.

Tässä esimerkkinä Pohjois-Pohjanmaa, missä vain 1/3 yli 60-vuotiaista on rokotettu 3x. Osuus ehti pudota jo 7 prosenttiin (keltainen viiva), mutta on nyt noussut noin 1/3 tasolle. Lähtökin myöhästyi (vaaleansininen), sillä myös 2. rokotukset alkoivat myöhemmin kuin muualla.

Pohjois-Pohjanmaalla 3. rokotukset eivät ole edes hidastaneet efektiivisen rokotuskattavuuden luisua (nyt -1.38 %-yksikköä viikossa). Jotta luisu edes pysähtyisi, 3. rokotusten määrien pitäisi olla 1.65/0.27 = 6 kertaa suurempia kuin nyt.

Kun endemiassa tauti saa levitä väestössä de facto vapaasti, niin efektiivinen rokotuskattavuus nousee keskeiseen rooliin. Pohjois-Pohjanmaalla yli 60-vuotiaiden efektiivinen rokotuskattavuus on kuitenkin maan 2. alimmalla tasolla, eivätkä 3. rokotukset ole juuri auttaneet.

Jaa sosiaalisessa mediassa

Arkisto