Suomen epidemia 24. lokakuuta 2020 Ilkka Rauvola Päivitetty

Uusien tartuntojen kasvu (punainen viiva), vaikkakin edelleen negatiivinen, on ruvennut nousemaan. Käyrää vetää ylöspäin nopeasti huononeva tilanne Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa, Kymenlaaksossa ja Ahvenanmaalla.

Tänään THL ilmoitti 178 uutta tartuntaa (punainen). Tämän lisäksi sairaanhoitopiirit ovat ilmoittaneet 57 tartunnasta (-3), jotka eivät vielä näy THL:n luvuissa.

THL:n raportoinnin viive sairaanhoitopiirien ilmoittamiin lukuihin verrattuna on hieman pienentynyt 22.10. jälkeen.

Kymenlaaksossa 7 päivän ilmaantuvuus (vihreä viiva) nousee nyt nopeammin kuin Vaasassa missään vaiheessa syys-lokakuun epidemian aikana. Ei hyvä.

Ahvenanmaalla 7 päivän ilmaantuvuus nousee samaa vauhtia kuin Kymenlaaksossa, ja siis nopeammin kuin Vaasassa syys-lokakuussa.

Myös Pohjois-Savossa 7 päivän ilmaantuvuus (vihreä viiva) nousee nopeasti. Nousuvauhti on suunnilleen sama kuin Vaasassa kolme viikkoa sitten.

Myös Pohjois-Pohjanmaalla 7 päivän ilmaantuvuus nousee nopeasti. Nousuvauhti on noin puolet Vaasan keskimääräisestä nousunopeudesta.

Suomessa on nyt neljä sairaanhoitopiiriä, joiden alueella epidemia kasvaa yhtä voimakkaasti kuin Vaasassa kolme viikkoa sitten. Kulmakerroin kuvassa näyttää aika lailla samalta. Mistään rajoituksista en ole kuullut puhetta vielä.

Tänään 178 tartuntaa. HUS-alueella eniten suhteessa väestöön.

Lapissa Ylläksen syyskuun lopun ryppään jälkeen tilanne on tasaantunut. 14 päivän ilmaantuvuus on noin puolet koko maan tasosta.

Myös Länsi-Pohjassa tilanne on tasainen. Ilmaantuvuus on keskiarvo-SHP:n tasoa.

Kainuu taltutti elokuun lopun epidemian ja myös syyskuun ryppään nopeilla toimenpiteillä. Nyt ilmaantuvuus on noin puolet keskiarvo-SHP:n tasosta.

Keski-Pohjanmaalla ilmaantuvuus nousi aika tavalla kuun vaihteessa, mutta tilanne on nyt rauhoittunut. Ilmaantuvuus on keskiarvon alapuolella.

Pohjois-Karjalassa tilanne on rauhoittunut syyskuun loppupuolen ryppäiden (mm. Lieksa ja Joensuu) jälkeen. Ilmaantuvuus on nyt koko maan parhaalla tasolla.

Itä-Savossa syyskuun lopun tilanne on saatu hallintaan, ja 14 päivän ilmaantuvuus on lähempänä koko maan minimiä kuin sairaanhoitopiirien keskiarvoa.

Myös Etelä-Savossa tilanne on saatu hallintaan syyskuun kahden ryppään jälkeen, ja luvut alenevat.

Keski-Suomessa tilanne on ehkä saatu hallintaan. Kongolaisten rypäs nosti 14 päivän ilmaantuvuuden ennätyslukemiin. Tautia on liikkeellä kolme kertaa niin paljon kuin muissa sairaanhoitopiireissä keskimäärin (violetti viiva).

Etelä-Pohjanmaalla muun muassa Ylläkseltä ja heti perään Vaasasta tullut epidemia on saatu hallintaan.

Vaasassa tilanne on saatu hallintaan, mutta tautia on edelleen liikkeellä (punainen viiva) noin neljä kertaa niin paljon kuin koko maassa (keltainen viiva).

Etelä-Karjalassa on menossa hämmästyttävän tasainen epidemia, jonka ilmaantuvuus on noin runsaat puolet keskiarvo-SHP:sta ja 1/4 koko maan tasosta.

Päijät-Hämeessä syyskuun alun tiukan tilanteen jälkeen tilanne on saatu hallintaan. Tautia on liikkeellä (=7 ja 14 päivän ilmaantuvuus) noin 30 prosenttia vähemmän kuin sairaanhoitopiireissä keskimäärin. Aika hyvin HUS:n naapurilta.

Myös Kanta-Hämeessä mittarit osoittavat hiljalleen parempaan päin. Tautia on kuitenkin liikkeellä (eli 7 ja 14 päivän ilmaantuvuus) edelleen kaksi kertaa niin paljon kuin ennen lokakuun alun epidemiaa.

Pirkanmaalla tilanne ei ole parantunut 7.10. jälkeen kuten koko maan tasolla. On noussut hiljalleen samalla tavalla kuin esimerkiksi HUS-alueella ja Varsinais-Suomessa. Tosin tautia on liikkeellä (=7 ja 14 päivän ilmaantuvuus) 1/3 HUS-alueen määrästä.

Satakunnassa tilanne on vakaa ja tautia on liikkeellä toiseksi vähiten koko maassa (heti Pohjois-Karjalan jälkeen). Satakunta kuuluu parhaiden kerhoon. Vain Pohjois-Karjala, Satakunta ja Kainuu ovat oikeasti perustasolla (eli 14 päivän ilmaantuvuus on alle 10).

Varsinais-Suomi kuuluu samaan sarjaan HUS:n ja Pirkanmaan kanssa: niissä kaikissa tautia on liikkeellä koko ajan enemmän ja enemmän. Eli ilmaantuvuus nousee koko ajan. Lokakuun 7. päivän jälkeen tilanne ei ole parantunut, toisin kuin koko maan tasolla.

HUS:n alueella tautia on koko ajan liikkeellä enemmän ja enemmän. Tällä hetkellä tautia on liikkeellä noin 3.5 kertaa niin paljon kuin leviämisvaiheen alaraja (25) ja melkein kaksi kertaa niin paljon kuin leviämisvaiheen yläraja (50).

HUS-alueelle käy kohta kuten entiselle sammakolle, joka laitettiin kylmään veteen kiehumaan, eikä osannut hypätä pois ennen kuin oli liian myöhäistä.

Suomeen näyttää muodostuneen 3 eri tyyppistä epidemiatilannetta: 1) suurimmat kaupungit, joissa tauti leviää koko ajan enemmän ja enemmän. Poliitikot kiistelevät, kukaan ei halua ottaa vastuuta, ja kenelläkään ei ole rohkeutta tehdä mitään. Ainakaan tähän mennessä.

2) Nopeasti pahenevat epidemiat. Näissä testataan kohta, mihin paikallisista epidemian ja poliittisista johtajista on.

3) Onnistujat. Kärjessä Pohjois-Karjala, Kainuu ja Satakunta. Nämä tunnistaa nopeista toimenpiteistä, nopeasta ja seikkaperäisestä kommunikoinnista, runsaasta testauksesta, tehokkaasta jäljityksestä, ja alenevasta ilmaantuvuudesta.

Jaa sosiaalisessa mediassa

Arkisto