Suomen epidemia 5. helmikuuta 2021 Ilkka Rauvola Päivitetty

Kun raportoinnin viive otetaan huomioon, uusien varianttien tartunnat kasvavat arviolta noin 10 prosenttia päivässä. Jos nykyinen kasvu jatkuu, uusien varianttien osuus nousee yli 20 prosenttiin kaikista tartunnoista seuraavien kahden viikon aikana.

Miten sain ylläolevan kuvan? 1) otin kuolemien raportoinnissa toteutuneen kertymäfunktion (joka näyttää melko lailla normaalijakaumalta). Kuolemista 95 prosenttia on raportoitu 40 päivän sisällä.

2) sovelsin samaa jakaumaa uusien varianttien raportointiin. Niissä on ollut noin 14 päivän viive.

4) kun kaikkiin tähän mennessä raportoituihin uusien varianttien lukuihin sovelletaan ylläolevaa viivettä, saadaan sininen viiva. 5) sen regressio = punainen viiva.

6) Uusien varianttien raportoinnin viiveen vaikutus näkyy punaisen regressiokäyrän kääntymisenä laskuun. Ennuste (keltainen viiva) jatkaa (samalla kasvuprosentilla) siitä, mihin regressiokäyrä (punainen) jäi.

Muuttumattomalla viiveellä laskettu uusien tartuntojen määrä jatkaa kasvuaan. Kasvuvauhti on hieman hidastunut (sininen viiva).

THL:n raportoinnin viive on kasvanut. Tämä näkyy tässä kuvassa: tartuntatautirekisteristä tulevat luvut (sininen viiva) ovat selvästi suurempia kuin ilmoitetut (punainen viiva).

5. helmikuuta THL ilmoitti 401 tartuntaa. Viive pieneni 6:lla, joten muuttumattomalla viiveellä laskettu tartuntojen määrä on 395 (punainen viiva).

Uudellamaalla 7 päivän ilmaantuvuus kasvaa edelleen, muualla se on lakannut kasvamasta.

HUS-alueella (eli Uudellamaalla) 7 päivän ilmaantuvuus on 17.1. jälkeen kasvanut keskimäärin 3.2 prosenttia päivässä, eli tällä vauhdilla tartuntojen määrä 2.6-kertaistuu kuukaudessa. Syksyn ylin taso (208) ohitetaan viikon päästä.

HUS:n alueella ilmaantuvuus nousee joka puolella pääkaupunkiseutua. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella tilanne on pääasiassa parantunut.

Tämän päivän (6.2.) luvut nostivat HUS-alueen ilmaantuvuutta edelleen. (Laitan nämä alueelliset luvut kaikki samaan ketjuun.)

Helsingissä 7 päivän ilmaantuvuus on 18.1. jälkeen noussut keskimäärin 2.3 prosenttia päivässä, eli tartuntojen määrä kaksinkertaistuu kuukaudessa nykyisellä vauhdilla.

Kun lentokentältä löydetyt positiiviset jätetään pois, niin Vantaan ilmaantuvuus on nyt pienempi kuin Helsingissä, eikä enää kasva (toisin kuin Helsingissä). Eivätkö pääkaupunkiseudun kunnat toimikaan samalla tavalla?

Espoossa 7 päivän ilmaantuvuus on 18.1. jälkeen noussut keskimäärin 1.7 prosenttia päivässsä (1.6x kuukaudessa) eli noin 25 prosenttia hitaammin kuin Helsingissä tai Vantaalla.

Ahvenanmaalla ollaan saatu altistumiset joulukuun jälkeen nollaan. Myös siellä tartunnat näyttävät seuranneen perässä. Hyvää työtä.

Ahvenanmaalla 7 päivän ilmaantuvuus on noin 1/10 koko maan tasosta ja Suomen alhaisin. Hieno juttu.

Varsinais-Suomessa 7 päivän ilmaantuvuus nousi 26.1. asti, mutta on sen jälkeen tullut alaspäin. Hyvä.

Turussa ja Turun naapurikunnissa kuva on suurimmaksi osaksi vihreä. Paimiossa epidemia on pahentunut nopeasti. Monessa kunnassa oltiin jo päästy nollaan, mutta sitten on viimeisen viikon aikana tullut uusia tartuntoja (vaaleanpunainen).

Tässä esimerkki onnistuneesta koronan torjunnasta isossa kaupungissa. Turussa ilmaantuvuus nousi joulukuussa 19% korkeammalle (342) kuin Helsingissä (288), mutta on tullut 60% alas ja on nyt yli 25 prosenttia pienempi kuin Helsingissä (142 vs. 195). Mitä Turussa on tehty?

Satakunnassa 7 päivän ilmaantuvuus on ruvennut tulemaan alas, noin 3-4 päivää sen jälkeen kun altistumisten määrä rupesi tulemaan alas. Nyt pitää enää pitää huoli siitä, ettei altistumisia tule.

Satakunnan epidemia on ollut pääosin Porissa ja Raumalla, mutta pahaenteisesti Pohjois-Satakunta on taas nostamassa päätään. Tässä 19.1. jälkeen tapahtunut ilmaantuvuuden nousu.

Satakunnassa tilanne on nyt ehkä parantumassa. Porissa, Kankaanpäässä ja Eurassa tilanne huononee, muualla se on parantunut.

Jaa sosiaalisessa mediassa

Arkisto