Suomen epidemia 10. tammikuuta 2022 Ilkka Rauvola Päivitetty

Sairaanhoidossa olevien määrä on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun. 26.12.-3.1. kasvuvauhti oli 3.1x kuukaudessa (3.9% päivässä), mutta yli kaksinkertaistunut viimeisen viikon aikana (3.1.-10.1.) tasolle 6.7x kuukaudessa (6.5% päivässä).

Suomessa sairaanhoidossa olevien määrä on yli kaksinkertaisella tasolla (8.9%) suhteessa viikkoa aikaisemmin havaittuihin päivittäisiin tartuntoihin kuin mitä arvioin aikaisemmin (4%). Kuva piirretty 10 päivän viiveellä tartuntojen ja sairaalahoidon välillä.

Sairaanhoidossa olevien määrä suhteessa viikko aikaisemmin todettuihin tartuntoihin on Suomessa koko ajan ollut noin 2x Tanskan taso. Sekä Englannissa että Ruotsissa sairaanhoidon tilanne on valmiiksi huonompi, ja lisäksi sairaanhoito kasvaa niissä nopeammin kuin tartunnat.

Se, kuinka äkkijyrkkä sairaanhoidon nousu on ollut, näkyy tästä. Suurin osa noususta on tapahtunut HYKS erityisvastuualueella; muut alueet tulevat 1-2 viikkoa perässä.

Sairaanhoidon kasvu on tapahtunut pääasiassa HYKS ja TAYS erityisvastuualueilla.

Arvioin, että todetusta tartunnasta menee noin 10-12 päivää, kunnes henkilö joutuu sairaalaan. Vuodenvaihteen iso nousu tartunnoissa rupeaa siis nyt näkymään sairaaloissa.

Sama kuva log asteikolla. HYKS:n ja koko maan potilasmäärät ovat kasvaneet eksponentiaalisesti heinäkuusta alkaen koko ajan, eli piirtävät suoraa viivaa log asteikolla. Tähän ei ole kuitenkaan haluttu puuttua.

Sairaanhoidon määrien eksponentiaalinen kasvu ei ole nyt sen nopeampaa kuin aikaisemminkaan syksyn aikana. Vain luvut ovat suurempia. Luvut olisivat nyt 3x pienempiä, jos Nyt saa elää-strategia olisi jäänyt toteutumatta.

Sairaanhoidon tilanne on pahin HYKS (Helsinki) erityisvastuualueella, missä sairaanhoidossa olevien määrä on yli kolminkertaistunut viimeisen neljän viikon aikana.

HYKS:n sairaanhoidon kasvu on ollut eksponentiaalista heinäkuusta alkaen koko ajan. Vain luvut ovat muuttuneet suuremmaksi. Samanlaista kasvua kuin nyt on ollut marraskuussa, syyskuussa ja heinäkuussa.

HYKS:n alueen sairaanhoidon jatkuva eksponentiaalinen kasvu on seurausta siitä, että erilaiset toimenpiteet (esim. maskit) ja rajoitukset (esim. etäkoulu, baarien sulkemiset) eivät ole olleet riittävän tiukkoja. Tähän asetelmaan ei ole tulossa muutosta, joten kasvu jatkuu.

OYS (Oulu) erityisvastuualueella eksponentiaalinen kasvu oli erittäin nopeaa 30.11. asti, mutta pysähtyi rajoitusten tultua voimaan. Tehohoito reagoi rajoituksiin noin viikkoa muun sairaanhoidon jälkeen.

TYKS (Turku) erityisvastuualueella sairaanhoidon kasvu oli nopeaa 6.11. saakka, mutta väheni jouluun mennessä noin puoleen. TYKS:n alueella on ollut muuta Suomea tiukemmat käytännöt mm. kouluissa.

TAYS (Tampere) erityisvastuualueella eksponentiaalinen sairaanhoidon kasvu on ollut jatkuvaa.

KYS:n (Kuopio) alueella sairaanhoidon kasvu on ollut selvästi hitaampaa kuin muualla maassa. Myös sairaanhoidossa olevien määrä suhteessa väestöön on maan alhaisin.

Tässä sairaanhoidon ilmaantuvuus per erityisvastuualue. KYS:n (Kuopio) muita alueita hitaampi kasvu erottuu selvästi.

Tässä sama kuva heinäkuun alusta lähtien. HYKS (Helsinki), TAYS (Tampere) ja TYKS (Turku) alueilla sairaanhoidon ilmaantuvuus kasvaa karkeasti samaa vauhtia.

OYS (Oulu) vastasi suurimmasta osasta koko maan sairaanhoidon ilmaantuvuuden kasvusta noin 15.12. saakka. Omicronin noustessa maan sairaanhoidon ilmaantuvuutta nostavat pääasiassa HYKS, TAYS ja myös TYKS.

Tartuntojen kasvu on hidastunut selvästi. Suurimmaksi osaksi tämä johtuu HUS:n alueella tapahtuneesta voimakkaasta kasvun hidastumisesta.

Testien jonotusajalla korjatut tartunnat on luotettavasti raportoitu arviolta 3.1. saakka (musta viiva). Helsingissä jonotusaika testiin on lyhentynyt 6 päivästä 5 päivään, Espoossa edelleen 6 päivää.

Niin kauan kuin poikkeusoloja ei ole todettu, niin rajoituksista ei päätä hallitus, kunnat tai aluehallintovirastot, vaan tuomioistuimet, joilla on maan paras asiantuntemus koronaan liittyvissä asioissa.

Raportoitujen testien määrä pienenee. Lisäksi THL on edelleen jäljessä testien raportoinnissa. Eli on tarkasteltava positiivisten osuutta, mikäli halutaan vetää oikeita johtopäätöksiä.

Tässä syy, miksi tilanteesta ei kannata olla liian optimistinen. Positiivisten osuus nousee lähes kaikkialla maassa. Vain Vaasassa ja Etelä-Karjalassa ollaan saatu tilanne hallintaan (eikä positiivisten osuus nouse).

Vaikka testauksen määrä on vähentynyt koko maassa, niin useassa sairaanhoitopiirissä testauksen määrä on selvässä kasvussa. Jyrkin nousu on ollut Ahvenanmaalla, Vaasassa ja Satakunnassa.

Vaikka ilmaantuvuuden kasvu HUS:n alueella on hidastunut, niin positiivisten osuus nousee edelleen. Sama ilmiö on havaittavissa myös muualla: tartuntojen määrä nousee edelleen. Vain kasvuvauhti on vähentynyt.

Jaa sosiaalisessa mediassa

Arkisto

kesäkuu 2022