Suomen epidemia 31. heinäkuuta 2022
Apinarokkotartuntojen määrä kasvaa samaa vauhtia koko EEA-alueen kanssa. Suomi tulee noin 2 kuukautta Espanjaa ja noin 45 päivää EEA:ta jäljessä.
Suomi on melko tarkkaan samalla tasolla kuin Viro. Ruotsi, Tanska ja Norja ovat noin 4-5 viikkoa edellä.
Espanjassa on 22 kertaa enemmän apinarokkoa liikkeellä kuin Suomessa. En ole kuullut mistään merkittävistä torjuntatoimista, eli nämä käyrät kuvaavat melko vapaata leviämistä.
Nyt taisi selvitä syy siihen, miksi Suomessa on todettu suhteellisen vähän tartuntoja: julkisessa terveydenhuollossa ei ole testattu muita kuin mieshomoja. Ilmaleviämistä THL ei taida myöntää vieläkään. Ei ihme että tauti leviää.
Tarttuu CDC:n mukaan pääasiassa ilmatietä, eli pitäisin kyllä maskin päässä julkisessa liikenteessä (tai sitten en menisi julkisilla lainkaan).
Mitä kauemmin Suomessa kiistetään ilmaleviäminen, ja mitä kauemmin puhutaan siitä että tauti leviää vain homojen keskuudessa, sitä vapaammin tauti saa levitä.
Suomessa päivittäisten tartuntojen määrä on keskimäärin 5-6 -kertaistunut joka kuukausi.
Apinarokko on Erittäin Herkkä Tarttumaan: - varoetäisyys on suurempi kuin koronalla - eristäytymisaika (21 päivää) on selvästi pidempi kuin koronassa (5 päivää)
Ja leviää siis pääasiassa ilmatietä. (Voi tietenkin olla että leviää Suomessa eri tavalla kuin Yhdysvalloissa.)
Apinarokkoon kuolee WHO:n mukaan noin kymmenen kertaa niin paljon ihmisiä kuin koronaan tähän mennessä Suomessa (5012 kuolemaa/1.17m tartuntaa = 0.42 prosenttia).
Jos lasketaan Western African strainin mukaan (Afrikassa noin 1% kuolee) niin kuolleisuus olisi 1/0.42 = 2.4 -kertainen koronaan verrattuna. Plussapuolella Euroopan parempi terveydenhuolto ja miinuspuolella vanhempi väestö.
Käydään läpi kuolemien määrät per rokotus. Aloitetaan 12-29 -vuotiaista. Tässä THL:n taulukko ja laskennan parametrit.
Tässä 12-29 -vuotiaiden rokotukset. 1. ja 2. rokotukset on laskettu mukaan vasta 21 päivän kuluttua THL:n ilmoituksesta; 3. ja 4. rokotukseen on oletettu 7 päivän viive täyteen tehoon.
Tässä 12-29 -vuotiaiden rokotusasteet. Viestinnällä on merkitystä: vasta noin 25 prosenttia 12-29 -vuotiaista on rokotettu 3. kertaan.
Tässä on laskettu kuolemien määrä vuodessa suhteessa väestöön eri rokotusryhmissä. Rokottamattomia on ylivoimaisesti eniten suhteessa väestöön.
Tässä sama kuva kuin yllä, mutta prosentteina. Vuoden 2021 kaikki koronaan kuolleet 12-29 -vuotiaat olivat rokottamattomia. Olennaisesti tiukentuneet testauskriteerit saattavat vaikuttaa vuoden 2022 lukuihin.
Rokottamattomia 12-29 -vuotiaita kuoli vuoden 2021 loppupuolella (kun 1. ja 2. rokotukset oli laajalti annettu tälle ikäryhmälle, eikä testaus ollut vielä vähentynyt) 2.8-4.8 kertaa niin paljon kuin kaikkia 12-29 -vuotiaita.
Seuraavaksi 30-49 -vuotiaiden rokotukset ja kuolemat. Tässä taulukko millä lasketaan.
Tässä tiedot 30-49 -vuotiaiden rokotuksista. Niiden osuus, joilla on vain yksi rokotus, on pudonnut alle kolmeen prosenttiin.
30-49 -vuotiaista runsaat puolet on rokotettu 3 kertaa ja noin yksi prosentti 4 kertaa. Rokottamattomien osuus on noin 14 prosenttia.
Tässä kuolemien määrä suhteutettuna väestöön. Niitä, joilla on vain yksi rokotus, kuolee nyt. Jyrkästi alentunut testaus (= testiin pääsy on vaikeutunut) vaikuttaa vuoden 2022 lukuihin.
Sama kuva prosentteina. Jos rokotusryhmät olisivat keskenään samankokoiset, ylivoimaisesti suurin osa kuolleista olisi 1x rokotettuja.
Vuoden 2021 syksynä (Delta) rokottamattomia 30-49 -vuotiaita kuoli keskimäärin power (10.8x36.4,0.5) = 20 kertaa niin paljon kuin joko 1-2 tai 2 kertaa rokotettuja.
Seuraavaksi 50-69 -vuotiaat. Tässä ikäryhmässä noin puolet kaikista koronaan kuolleista on rokottamattomia (259/535 = 48.4%), kun 12-29 -vuotiaiden ikäryhmässä osuus on 52.3% ja 30-49-vuotiailla 58.6%.
Tässä tiedot 50-69 -vuotiaiden rokotuksista. Rokottamattomien osuus on selvästi pienempi (5.3%) kuin 30-49 -vuotiailla (13.8%). Mutta vaikka osuus on näinkin pieni, niin silti puolet kuolemista on osunut juuri heihin.
Tässä 50-69 -vuotiaiden rokotusasteet kuvana. Noin 2 prosenttia on rokotettu 4x, ja sekä rokottamattomien että 1x rokotettujen osuudet ovat hyvin pieniä.
Tulokset: rokottamattomien osuus 50-69 -vuotiaista kuolleista on ollut jatkuvasti yli puolet. Koko epidemian ajalta siis 58 prosenttia. Myös 1. rokotusten teho kuolemia vastaa näyttää olevan lakkaamassa.
Rokottamattomia 50-69 -vuotiaita kuoli ennen testauksen vähenemistä keskimäärin power(13.6x36.2,0.5) = 22 kertaa niin paljon kuin parhaiten pärjännyttä rokotusryhmää. Luvut on laskettu suhteessa väestöön.
Ja lopuksi yli 70-vuotiaat. Tässä ikäryhmässä tilanne onkin hieman toisenlainen.
Tässä yli 70-vuotiaiden rokotusten tilanne. Vain yhden rokotuksen saaneita oli kesäkuun lopussa enää 332. Tässä ryhmässä on ollut tähän mennessä lähes sama määrä kuolemia (260).
Yli 70-vuotiaiden ikäryhmässä vain 1 ja 2 rokotusta saaneiden osuus on pudonnut noin 10 prosenttiin koko ikäryhmästä. Runsaat 20 prosenttia oli kesäkuun loppuun mennessä rokotettu 4x.
Tässä se keskeinen ero nuorempiin ikäryhmiin. Yli 70-vuotiailla 1. rokotuksen teho näyttää päättyneen (kuten hieman myös 50-69 -vuotiailla), ja 1x rokotettuja kuolee nyt selvästi eniten suhteessa väestöön.
Rokottamattomia yli 70-vuotiaita on ennen testauksen vähenemistä + THL:n laumasuojapolitiikan vaikutusten alkamista kuollut keskimäärin power(6.7x9.1,0.5)=7.8 kertaa enemmän suhteessa väestöön kuin parhaiten pärjännyttä ikäryhmää (2 tai 3 kertaa rokotetut).
Yhdysvalloissa luvut ovat karkeasti samalla tasolla. Rokottamattomia on kuollut 7.6 kertaa enemmän kuin 3 kertaa rokotettuja, ja 4. annos antaa yli 3-kertaisen suojan kuolemaa vastaan 3. annokseen verrattuna.
Apinarokko näyttää aiheuttavan ikävän näköisiä oireita myös silmille.
Jätevedestä löytyy paitsi koronaa, niin mahdollisesti myös apinarokkoa ja poliota. THL @TarjaPitkanen tutkitaanko Suomessa ?
Tässä näkyy hyvin, miten apinarokon oireet kehittyvät usean päivän aikana. Ennen oireiden alkua itämisaika on WHO:n mukaan 5-21 (tyypillisesti 6-13) päivää.