Suomen epidemia 11. maaliskuuta 2022
Omicron BA.2-aallon tartuntojen määrä on jo todennäköisesti ylittänyt BA.1-aallon maksimin (21.1.). Tartuntojen määrä ja positiivisten osuus ovat voimakkaassa kasvussa. Sairaanhoito nousi uuteen koko epidemian ennätykseen.
Normaalilla viiveellä ilmoitettujen tartuntojen määrä on noussut uuteen ennätykseen. Tänään THL ilmoitti noin 21159 tartuntaa, joista alle viikon vanhojen osuus oli 19718 - uusi koko epidemian ennätys. Tartuntatautirekisterin luvut seuraavat 4-5 päivän viiveellä.
Kuten tästä kuvasta näkyy, BA.1-aallon jälkeinen aallonpohja saavutettiin 27.2., jolloin BA.2:n osuus tartunnoista oli noin 21 prosenttia. Vaikka BA.2 kasvoi voimakkaasti, kasvu kohdistui todennäköisesti pääasiassa BA.1:n osuuteen, ja siksi BA.2:n kasvu ei näkynyt.
Nyt (11.3.) BA.2:n osuus on noussut HUS:n alueella noin 60 prosenttiin (muu Suomi seuraa perässä kuten BA.1:n kohdalla), ja BA:n kasvu rupeaa heijastumaan koko epidemian lukuihin. BA.2-epidemian huippu on arviolta vajaan kuukauden päässä. @lasleh
Tänään THL ilmoitti 21159 tartuntaa, poisti 5 ja otti raportoinnin viivettä kiinni 6571 tartunnalla, yhteensä 21159+5-6571=14593. Tartuntojen raportoinnin keskimääräinen viive on kuitenkin kasvanut (ruskea viiva).
Positiivisten osuuden minimi sattui samalle päivälle kuin tartuntojen minimi (27.2.), mutta nyt positiivisten osuus lyö uusia ennätyksiä päivittäin. Lähes joka toinen näyte (39.1%) on positiivinen.
Positiivisten osuuden nousu näkyy myös sairaanhoitopiirien luvuissa. Positiivisten osuus on hallinnassa Ahvenanmaalla, Satakunnassa, Päijät-Hämeessä, Kainuussa ja Länsi-Pohjassa. Muissa piireissä positiivisten osuus nousee, ja lähes kaikissa todella nopeasti.
BA.1 -aalto iski ensimmäisenä Ahvenanmaalle, ja heti perään Uudellemaalle, Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen, Päijät-Hämeeseen ja Varsinais-Suomeen. HUS oli kuitenkin ainoa alue, missä positiivisten osuus ei enää noussut.
HUS:n epidemian laantuminen loi BA.1-epidemiaan kaksi huippua: ensimmäinen vuodenvaihteessa ja toinen noin 21.1. Testauksessa oli viikon viive joulukuun lopussa ja tammikuun 1. viikolla, eli luvut näkyvät viikon viiveellä. Normaalisti viive on 2-3 päivää.
BA.1-epidemian huipun (21.1.) jälkeen tilanne parani nopeasti, ja positiivisten osuuden aallonpohja saavutettiin 27.2. (tässä kuvassa siis 3 päivää myöhemmin eli 2.3.). Sen jälkeen alkoi nykyinen BA.2-nousu.
Joku muukin näyttää olevan samaa mieltä.
Osa aivoista näyttää hävinneen osalla niistä, jotka olivat sairastaneet koronan. Myös lievästä taudista tulee näitä seurauksia. (Muistelen kouluajoilta, etteivät aivosolut kasva takaisin.)
Veikkaan että työpaikoilla syntyy jako kahteen: ura etenee niillä, jotka eivät ole sairastaneet koronaa ja ajattelevat jopa 1.4x nopeammin kuin koronan sairastaneet.
Kuolemien raportoinnin painotettu viive on kasvanut 38 päivään; viime aikoina kuolemia on raportoitu joka yli 100 yhdellä kerralla. Tähän on siis vielä lisättävä kuolinpäivän ja tilastointipäivän välinen viive (noin 2.5 viikkoa).
Kuolemien määrän kasvu jatkuu. Määrä on jo ohittanut aikaisemman 1.1. huipun, ja kaikkia kuolemia ei ole vielä raportoitu. Tämän lisäksi tulee ylikuolleisuus.
THL näyttää soveltavan tätä rauhoittelustrategiaa. Samanlainen strategia aiheutti kauhua 100 vuotta sitten.
Helsingin Sanomat on jälleen julkaissut virheellistä tietoa. Kuolemat raportoidaan 38 päivän viiveellä (50% 17 päivässä), jonka HS voi helposti tarkistaa THL:n kannasta. Kuvassa oleva harmaa alue ei perustu mihinkään.
Kun Helsingin Sanomien kuvaan vedetään viive todellisen viiveen kohdalle, kuvan viesti muuttuu päinvastaiseksi: kuolemien määrä nousee.
Seuraava aalto (BA.2) on alkanut koko Euroopassa.